Arthur Hjeltin esivanhemmista tunnetaan 489 henkilöä 20 sukupolvessa ja lähes kuudensadan vuoden ajalta. Arthur itse on syntynyt vuonna 1868 ja kaksi hänen vanhinta tunnettua esivanhempaansa ovat syntyneet noin vuonna 1270 Ahvenanmaalla.
431:n esivanhemman asuinpaikat on viety oheiselle kartalle. Täällä voit zoomata karttaa ja klikata esiin yksittäisen henkilön tietoja.
Ajassa taaksepäin mentäessä esivanhempien määrä kasvaa kakkosen potensseissa kussakin sukupolvessa (ks. taulukko). Teoriassa 20 sukupolven aikana Arthur Hjeltillä on ollut yhteensä yli miljoona esivanhempaa. Käytännössä luku on kuitenkin pienempi johtuen ns. esipolvikadosta. Näinkin suurella joukolla esiintyy lukuisia ”serkkuavioliittoja” kaukaistenkin serkkujen kesken, jolloin eri esipolvihaaroissa esiintyy samoja henkilöitä.
Tunnettuja Arthur Hjeltin esivanhempia 20 sukupolven ajalta löytyy ”vain” 489. Sataprosenttisesti hänen esivanhempansa tunnetaan viidenteen polveen saakka. Kuudennesta polvesta puuttuu jo tieto kolmesta esivanhemmasta, seitsemännestä jo 29:stä ja 20. sukupolvesta tunnetaan vain kaksi henkilöä puolesta miljoonasta.
Kukin Arthur Hjeltin esipolvihaaroista päättyy silloin, kun jollekin esivanhemmalle ei enää löydy kumpaakaan hänen vanhemmistaan. Tällaisia päättyviä esipolvihaaroja on 149 kpl. Luettelo heistä löytyy täältä. Taulukon viimeiseen sarakkeeseen on laskettu kunkin sukupolven tunnettujen esivanhempien keskimääräinen syntymävuosi. Keskimääräiseksi sukupolven pituudeksi koko aineistosta tulee tasan 30 vuotta.
Ensimmäisistä kuudesta sukupolvesta saa aikaiseksi vielä jotenkin havainnollisen kaavion tai sukupuun (ks. ylempänä). Kaikista Arthur Hjeltin esivanhemmista laaditut esipolvitaulut voit ladata täältä. Sitä on kylläkin hankala käyttää ja se on epähavainnollinen, suurin ilo lienee liitteenä olevasta aakkosellisesta henkilöhakemistosta.
Ylempi aateli – 7 henkilöä
Ylemmästä aatelista erottuu kaksi merkkimiestä. Ensinnäkin Klas Pederson Fleming, jonka Tanskan kuningatar Margareta löi ritariksi vuonna 1395 ja joka toimi Ruotsin kuninkaan Erik Pommerilaisen neuvonantajana. Toinen on suomalainen valtaneuvos Klaus Henriksson Horn (n. 1450 – 1525).
Asemiehiä - 10
Keskiajalla asemiehet (väpnare) kuuluivat alimpaan aatelisluokkaan. He toimivat ritarien seuramiehinä ja aseenkantajina. Yksi asemiehistä oli porvoolainen Lydik Larsson Djäkn till Kråkö (s. 1471).
Rälssimiehiä - 14
Rälssimies (frälseman) oli verotuksesta vapautettu talonpoika, jonka oli varustettava yksi ratsumies. Näistä monet aateloitiin vuoteen 1626 mennessä kun Ruotsin ritarihuone perustettiin. Yksi heistä oli karjaalainen Henrik Dyniusson till Dönsby, jolle kuningas Karl Knutsson Bonde myönsi rälssioikeudet vuonna 1467 Karjaan Dönsbyn maatilalle. Kuten lähes kaikki rälssisuvut, Dönsbykin oli alkuperältään vanhaa suomalaista talonpoikaissukua.
Tunnettuja Arthur Hjeltin esivanhempia 20 sukupolven ajalta löytyy ”vain” 489. Sataprosenttisesti hänen esivanhempansa tunnetaan viidenteen polveen saakka. Kuudennesta polvesta puuttuu jo tieto kolmesta esivanhemmasta, seitsemännestä jo 29:stä ja 20. sukupolvesta tunnetaan vain kaksi henkilöä puolesta miljoonasta.
Kukin Arthur Hjeltin esipolvihaaroista päättyy silloin, kun jollekin esivanhemmalle ei enää löydy kumpaakaan hänen vanhemmistaan. Tällaisia päättyviä esipolvihaaroja on 149 kpl. Luettelo heistä löytyy täältä. Taulukon viimeiseen sarakkeeseen on laskettu kunkin sukupolven tunnettujen esivanhempien keskimääräinen syntymävuosi. Keskimääräiseksi sukupolven pituudeksi koko aineistosta tulee tasan 30 vuotta.
Ensimmäisistä kuudesta sukupolvesta saa aikaiseksi vielä jotenkin havainnollisen kaavion tai sukupuun (ks. ylempänä). Kaikista Arthur Hjeltin esivanhemmista laaditut esipolvitaulut voit ladata täältä. Sitä on kylläkin hankala käyttää ja se on epähavainnollinen, suurin ilo lienee liitteenä olevasta aakkosellisesta henkilöhakemistosta.
Esivanhemmat sosiaaliryhmittäin
Ammatti tai sosiaalinen asema on tiedossa 232 Arthur Hjeltin esivanhemmasta. Ryhmittely ei ole yksiselitteinen; samakin henkilö voitaisiin sijoittaa eri ryhmiin. Seuraavassa muutamia esimerkkejä.Ylempi aateli – 7 henkilöä
Ylemmästä aatelista erottuu kaksi merkkimiestä. Ensinnäkin Klas Pederson Fleming, jonka Tanskan kuningatar Margareta löi ritariksi vuonna 1395 ja joka toimi Ruotsin kuninkaan Erik Pommerilaisen neuvonantajana. Toinen on suomalainen valtaneuvos Klaus Henriksson Horn (n. 1450 – 1525).
Asemiehiä - 10
Keskiajalla asemiehet (väpnare) kuuluivat alimpaan aatelisluokkaan. He toimivat ritarien seuramiehinä ja aseenkantajina. Yksi asemiehistä oli porvoolainen Lydik Larsson Djäkn till Kråkö (s. 1471).
Rälssimiehiä - 14
Rälssimies (frälseman) oli verotuksesta vapautettu talonpoika, jonka oli varustettava yksi ratsumies. Näistä monet aateloitiin vuoteen 1626 mennessä kun Ruotsin ritarihuone perustettiin. Yksi heistä oli karjaalainen Henrik Dyniusson till Dönsby, jolle kuningas Karl Knutsson Bonde myönsi rälssioikeudet vuonna 1467 Karjaan Dönsbyn maatilalle. Kuten lähes kaikki rälssisuvut, Dönsbykin oli alkuperältään vanhaa suomalaista talonpoikaissukua.
Sotilaita - 29
Yksi sotilaista oli Skotlannissa syntynyt Erik Andersson Kiorbiauw (Kirby). Hän yleni sotamiehestä majuriksi Hämeenlinnan Rykmentissä. Liivinmaalla käydyissä sodissa osoittamastaan urhoollisuudesta kuningatar Kristiina aateloi majurin vuonna 1641. Aatelisnimekseen Erik Andersson otti Lilliebrunn.
Wildeman-suvusta löytyy kolme linnanpäällikkönä toiminutta Arthur Hjeltin esivanhempaa: Olavinlinnan päällikkö 1535 Olof Pedersson Wildeman, Viipurin linnan päällikkö 1563-73 Arvid Olofsson Wildeman ja Narvan linnan päällikkö Samuel Arvidsson Wildeman.
Pappeja - 54
Papit ovat Arthur Hjeltin esivanhempien sosiaalisista ryhmistä suurin, joukossa kaksi piispaa: Viipurin ja Turun piispa Paavali Juusten (1516-1575) ja Viipurin piispa Henrik Carstenius (1612-1682).
Erikoista on se, että kaksi papeista eli katolisella keskiajalla, jolloin papeilla ei saanut olla perhettä eikä jälkeläisiä. Toinen oli Taivassalon kirkkoherra Helvik Stoltefoth (s.n. 1367). Hänellä oli vuonna 1393 syntynyt avioton tytär Kerstin, joka avioitui aateliseen Dufva-sukuun Porvoon Munkbyssä.
Toinen oli Pietarsaaren kirkkoherra Jakob Blom (s. 1463), jolla oli kaksi aviotonta lasta emännöitsijänsä kanssa. Emännöitsijä oli Naantalin luostarin taloudenhoitaja Mårten Filpussonin tytär (Storby-sukua).
Tuomareita - 14
Yksi tuomareista oli Vehmaalla syntynyt Jöns Andersson Garp, joka vuonna 1484 kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja suoritti siellä tutkinnon seuraavana vuonna. Vuonna 1490 hän piti käräjiä Vehmaalla, mutta sai kihlakunnantuomarin viran vasta 1495. Menetti viran vuonna 1503 ja yritti turhaan saada sen takaisin.
Virkamiehiä – 36
Virkamiesten ryhmään on otettu kruunun palveluksessa erilaisissa tehtävissä toimineita miehiä: katselmusmies, kirjuri, tulkki, maaviskaali, postimestari, tervatarkastaja, tullinhoitaja, kamreeri. Esimerkkinä Paraisilla syntynyt katselmusmies (syneman) Lars Hansson Skalm, jonka tehtävänä oli 1530-luvulla tarkastaa kiinteistöjen rajoja Turun kaupungissa.
Pormestareita – 11
Kaupunkien pormestarit olivat kauppiaita ja porvareita, mutta on mielenkiintoista tarkastella heitä myös omana ryhmänään. Arthur Hjeltin esivanhempien joukossa on neljä Viipurin pormestaria, kaksi Turun, Tukholman ja Riikan pormestaria sekä yksi Helsingin pormestari.
Riian pormestariksi vuonna 1576 valittu Gotthard Wellingk kuului kuurinmaalaiseen ruhtinassukuun. Puolan kuningas ja Latvian suuriruhtinas Stefan Batory aateloi hänet vuonna 1580. Wellingk antoi Riikan Pyhän Jaakobin kirkon katolisten käyttöön, mikä raivostutti kaupunkilaisia. Kaupungin porvaristo vangitsi pormestarin vuonna 1586 ja kidutuspenkissä pakotetun tunnustuksen jälkeen Gotthard Wellingk mestattiin.
Kauppiaita – 32
Melkein kaikki Arthur Hjeltin kauppiaina toimineet esivanhemmat ovat alkuperältään saksalaisia ja tulleet Turkuun ja Viipuriin pääasiassa 30-vuotisen sodan aikana, jolloin kaupankäynti Pohjois-Saksassa oli vaikeutunut.
Lyypekkiläisen kauppiaan Valentin Gottlebenin pojat Johann ja Gabriel Gottleben (k. 1673) lähtivät 30-vuotisen sodan aikana ”kokeilemaan onneaan” Riikaan. Gabriel jatkoi Turkuun ja asettui lopulta Poriin. Siellä hän toimi kauppiaana ja raatimiehenä nousten erääksi Porin varakkaimmista porvareista (suurin veronmaksaja vuonna 1693).
Käsityöläisiä – 13
Arthur Hjeltin käsityöläisinä toimineet esivanhemmat olivat sorvareita Turussa, seppiä Mustion ruukissa ja oluenpanijoita Lyypekissä.
Lyypekkiläinen oluenpanija Dierich Reimers omisti 1500-luvun lopulla vehnäolutpanimon Beckergruben-kadulla. Hänen tyttärensä Margareta avioitui toisen oluenpanijan Christopher Bugenhagenin kanssa vuonna 1588. Heidän poikansa Gevert Bugenhagen lähti 30-vuotisen sodan alussa Turkuun, jossa toimi sittemmin kauppiaana ja raatimiehenä.
Talollisia – 12
Arthur Hjeltin esivanhempien joukosta ei kovin montaa talonpoikaa löydy ja hekin elivät 1600-luvulla tai aikaisemmin. Nämä talonpojat kouluttivat poikansa papeiksi ja heistä Arthur Hjelt sitten polveutuu.
Loimaan Onkijoella Rynkön talossa oli Martti-niminen isäntä vuosina 1540-65. Vuonna 1540 Martti Rynkön karja käsitti hevosen, kaksi härkää, kahdeksan lehmää, neljä päätä nuorta karjaa ja kahdeksan lammasta. Hänen pojanpojastaan Matista koulutettiin pappi, Matts Ryngen, josta tuli vuonna 1594 Marttilan kirkkoherra.
Yksi tuomareista oli Vehmaalla syntynyt Jöns Andersson Garp, joka vuonna 1484 kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja suoritti siellä tutkinnon seuraavana vuonna. Vuonna 1490 hän piti käräjiä Vehmaalla, mutta sai kihlakunnantuomarin viran vasta 1495. Menetti viran vuonna 1503 ja yritti turhaan saada sen takaisin.
Virkamiehiä – 36
Virkamiesten ryhmään on otettu kruunun palveluksessa erilaisissa tehtävissä toimineita miehiä: katselmusmies, kirjuri, tulkki, maaviskaali, postimestari, tervatarkastaja, tullinhoitaja, kamreeri. Esimerkkinä Paraisilla syntynyt katselmusmies (syneman) Lars Hansson Skalm, jonka tehtävänä oli 1530-luvulla tarkastaa kiinteistöjen rajoja Turun kaupungissa.
Pormestareita – 11
Kaupunkien pormestarit olivat kauppiaita ja porvareita, mutta on mielenkiintoista tarkastella heitä myös omana ryhmänään. Arthur Hjeltin esivanhempien joukossa on neljä Viipurin pormestaria, kaksi Turun, Tukholman ja Riikan pormestaria sekä yksi Helsingin pormestari.
Riian pormestariksi vuonna 1576 valittu Gotthard Wellingk kuului kuurinmaalaiseen ruhtinassukuun. Puolan kuningas ja Latvian suuriruhtinas Stefan Batory aateloi hänet vuonna 1580. Wellingk antoi Riikan Pyhän Jaakobin kirkon katolisten käyttöön, mikä raivostutti kaupunkilaisia. Kaupungin porvaristo vangitsi pormestarin vuonna 1586 ja kidutuspenkissä pakotetun tunnustuksen jälkeen Gotthard Wellingk mestattiin.
Kauppiaita – 32
Melkein kaikki Arthur Hjeltin kauppiaina toimineet esivanhemmat ovat alkuperältään saksalaisia ja tulleet Turkuun ja Viipuriin pääasiassa 30-vuotisen sodan aikana, jolloin kaupankäynti Pohjois-Saksassa oli vaikeutunut.
Lyypekkiläisen kauppiaan Valentin Gottlebenin pojat Johann ja Gabriel Gottleben (k. 1673) lähtivät 30-vuotisen sodan aikana ”kokeilemaan onneaan” Riikaan. Gabriel jatkoi Turkuun ja asettui lopulta Poriin. Siellä hän toimi kauppiaana ja raatimiehenä nousten erääksi Porin varakkaimmista porvareista (suurin veronmaksaja vuonna 1693).
Käsityöläisiä – 13
Arthur Hjeltin käsityöläisinä toimineet esivanhemmat olivat sorvareita Turussa, seppiä Mustion ruukissa ja oluenpanijoita Lyypekissä.
Lyypekkiläinen oluenpanija Dierich Reimers omisti 1500-luvun lopulla vehnäolutpanimon Beckergruben-kadulla. Hänen tyttärensä Margareta avioitui toisen oluenpanijan Christopher Bugenhagenin kanssa vuonna 1588. Heidän poikansa Gevert Bugenhagen lähti 30-vuotisen sodan alussa Turkuun, jossa toimi sittemmin kauppiaana ja raatimiehenä.
Talollisia – 12
Arthur Hjeltin esivanhempien joukosta ei kovin montaa talonpoikaa löydy ja hekin elivät 1600-luvulla tai aikaisemmin. Nämä talonpojat kouluttivat poikansa papeiksi ja heistä Arthur Hjelt sitten polveutuu.
Loimaan Onkijoella Rynkön talossa oli Martti-niminen isäntä vuosina 1540-65. Vuonna 1540 Martti Rynkön karja käsitti hevosen, kaksi härkää, kahdeksan lehmää, neljä päätä nuorta karjaa ja kahdeksan lammasta. Hänen pojanpojastaan Matista koulutettiin pappi, Matts Ryngen, josta tuli vuonna 1594 Marttilan kirkkoherra.
