Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tandefelt Ebba. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tandefelt Ebba. Näytä kaikki tekstit

torstai 11. elokuuta 2022

Skotteja

 

Ramsay- ja Forbes-klaanien tartaanit

   Aino-mummon esivanhempien joukosta löytyy monia aatelisia sukuja. Hänen äitinsä oli von Törne ja äidinäiti von Essen. Aikoinaan aateliset tapasivat mennä naimisiin toisten aatelisten kanssa, joten jos esivanhemmissa tulee vastaan yksi aatelissuku, niin melko varmasti ne eivät jää siihen. Aino-mummollakin tulee seuraavissa kahdessa sukupolvessa vastaan vielä viisi muuta aatelissukua, joukossa Skotlannista tullut Ramsay-suku. Sitä seuraavasta sukupolvesta löytyy Stuart-suvun edustaja ja 1600-luvulle mentäessä Forbes-suku sekä 1500-luvun loppupuolelta Teet-suku. Näitten neljän aatelisen skottisuvun vaakunat koristavat Riddarhusetin seiniä Tukholmassa.

   Suomalaisten keskuudessa sukuyhteydet Skotlantiin eivät ole mitenkään poikkeuksellisia; suurvalta-aikana Ruotsiin ja myös Suomeen hakeutui lukuisia skotteja; kauppiaita, laivanrakentajia jne. Mutta ennen kaikkea he olivat sotilaita kuten edellä mainittujen neljän skottisuvun kohdalla. Arvellaankin noin 30.000 skotin palvelleen Ruotsin armeijassa rivimiehistä aina kenraaleihin ja sotamarsalkkaan asti. 1500-luvulla Vaasa-kuninkaat tarvitsivat sotilaita niin Kalmarin unionin palauttamiseen pyrkivää Tanskaa vastaan kuin toistuviin sotiin Venäjällä, Baltiassa ja Puolassa. Huomattava osa heistä jäi pysyvästi asumaan Ruotsiin ja myös Suomeen. Jotkut ansioituivat niin, että heidät palkittiin kuninkaan lahjoitusmailla. Skotlantilaista taustaa pidettiin myös sosiaalisessa kanssakäymisessä ansiona, ja monet edulliset naimakaupat edistivät skottien vaivatonta integroitumista ruotsalaisen yhteiskunnan jäseniksi.


Ramsay

  
        Suomen Ramsay-suku                                  Dalhousie Castle
        (Ritarihuone, Helsinki)

   Vuonna 1124 Skotlannin kuningas David otti avukseen normannilaisa aatelismiehiä, joukossa Symon de Ramesie, jota pidetään Ramsay klaanin kantaisänä. 1200-luvulla klaani oli jakautunut jo viiteen haaraan, joista tässä seurataan Ramsay of Dalhousien haaraa.

    Ensimmäiset Suomeen asettuneet Ramsayt olivat kapteeni Alexander Ramsay (s. noin 1520 k. 1576) ja hänen poikansa ratsumestari Hans Ramsay. He kuuluivat Dalhousien Balnabreich-sukuhaaraan. Palkkioksi kuningas lahjoitti heille maatiloja Somerolta ja Elimäeltä. Vuonna 1809 Suomen tullessa suuriruhtinaskunnaksi Suomessa asuva Ramsay-suku otettiin myös Suomen Ritarihuoneeseen vapaaherralliseen säätyyn. Ramsay-suku elää ja vaikuttaa edelleen Suomessa.

Aino-mummosta Ramsay-klaaniin johtava esipolvien sukulinja löytyy täältä.



Stuart 


Adelsvapen Stuart 
(Riddarhuset Stockholm)

   Aino-mummon sukuyhteys Stuart-sukuun ei ole yhtä selvä, mutta hyvinkin todennäköinen. Vuonna 1758 Sysmässä syntyi avioton tyttölapsi, joka kasteessa sai nimen Frederika Wrangel (myöh. Neovius). Hänen äitinsä oli aatelinen Ebba Tandefelt, joka oli naimisissa vänrikki Johan Wrangelin kanssa. Kirkonkirjoissa isäksi on kuitenkin merkitty luutnantti Stuart. Valitettavasti etunimi puuttuu. Suomen joukko-osastoissa ei palvellut yhtään Stuart-nimistä upseeria eikä Suomessa asunut Stuart-nimisiä. Ruotsista heitä kuitenkin löytyy, sopivia ehdokkaita peräti neljä upseeria. Kaikki Ruotsin Stuartit ovat Ruotsiin vuonna 1565 tulleen Hans (Johannes) Stuartin jälkeläisiä. Skotlannin kuningas Jaakko VI, itsekin Stuart, lähetti Ruotsin Juhana III:lle Hans Stuartia koskevan sukuperätodistuksen, jossa hänen todistetaan kuuluneen Stuart-klaaniin, mutta sen tarkempi sukuyhteys jäi epäselväksi. 


Forbes

  
      Forbes-vaakuna                         Corsindae House
     (Myrskylän kirkko)


   Forbes-klaani on kotoisin Skotlannin ylämaalta, Aberdeenshiren alueelta. Klaanilla on ollut merkittävä osa Skotlannin historiassa ja Skotlannin kuningaskunnan nousussa. Klaanin kantaisänä pidetään John Forbesia, joka sai lordin arvon vuonna 1272.

   Uskonpuhdistuksen tullessa Skotlantiin 1500-luvulla klaanit ryhmittyivät sen mukaisesti. Yhdessä muiden protestanttisten klaanien kanssa Forbesit kävivät ankaria taisteluita katolisia klaaneja vastaan. Tämä on ollut varmaankin taustalla, kun eräät Forbesit värväytyivät sotilaiksi Ruotsiin taistellakseen vastauskonpuhdistusta vastaan Puolassa ja Liivinmaalla. Mecklenburgissa vuonna 1568 syntynyt ratsumies Enevald Forbes taisteli porvoolaisen ratsumestari Anders Boijen lippueessa. Lippueen palatessa 1590-luvulla kotiseudulleen Itä-Uudellemaalla Forbes tuli heidän mukana. Edullisten naimakauppojensa avulla Enevald ja hänen poikansa saivat haltuunsa maatiloja Porvoosta ja Myrskylästä, jota Forbesit pitivät asuinpaikkanaan suvun sammumiseen asti 1700-luvun alussa.

   Suomen Forbes-suku kuului klaanin Corsindae-sukuhaaraan. Forbesien kautta Aino-mummon esipolvet Skotlannissa haarautuvat muihinkin merkittäviin klaaneihin, kuten Douglas, Stewart ja Bruce (ks. oheisen kaavio), joitten sukulinjat tunnetaan aina 1000- ja 1100-luvuille saakka. Tarkemmat tiedot kaavion henkilöistä ja Aino-mummoon johtavasta polveutumislinjasta löydät täältä.

 




Teet

Adelsvapen Teet
(Riddarhuset Stockholm)

   Lopuksi vielä yksi suku, jota Aino-mummon elinaikana ja pitkään sen jälkeenkin vielä pidettiin skotlantilaistaustaustaisena aatelissukuna Suomessa. Kyseessä on vanha pernajalainen Teet-suku, josta Tetom niminen kylä ja kartano on saanut nimensä. Tetom sijaitsee aivan Creutzien Malmgårdin naapurissa ja nämä suvut ovat sidoksissa toisiinsa 1500-luvulla tehtyjen avioliittojen kautta.

   Tarina suvun taustasta löytyy yleisesti Ruotsin ja Suomen aatelisia käsittelevissä teoksissa aina 1950-luvulle saakka samoin kuin Itä-Uuttamaata käsittelevissä paikallishistorioissa. Teet-suvun merkittävyydestä huolimatta heidän maatilansa Pernajassa oli vielä 1600-luvun alussa tavallinen veroa maksava perintötila. On mahdollista, että skottilaisilla aatelisyhteyksillä on yritetty vaikuttaa suvun aatelointiin ja maatilan muuttamiseksi verovapaaksi rälssitilaksi. Tämän päivän historiantutkijat suhtautuvat skottitaustaan kriittisesti ja epäilevät dokumenttien aikanaan laaditun tarkoitushakuisesti. Olivat perusteet aateluudelle legendaa tai ei, niin tässä onnistuttiin; Teet-suku aateloitiin vuonna 1652. Suku sammui 1799.

--------------

Adelsvapen.com

Brandt, Johan: Sköldemärken i Mörskom kyrka, SukuForum 2010.

Brummer, Wilhelm: Pää- ja esipolvivaakunat. Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa, toimittaneet Antti Matikkala & Wilhelm Brunner. 2011

Carpelan, Tor: Ättartavlor för de på Finlands riddarhus inskrivna ätterna. Helsingfors 1954.

von Christierson, Carl-Thomas: Skotlantilaisia vaakunoita Suomen ritarihuoneella – totta vai tarua? Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa, toimittaneet Antti Matikkala & Wilhelm Brummer. 2011

Donner, Otto: Scottish Families in Finland and Sweden. Helsingfors 1884.

Elgenstierna, Gustaf: Svenska adelns ättartavlor, 1925

Impola, Henrik: Frälset och dess rusttjänst i Finland på 1500-talet, 2011

Kansallisarkisto: Savon rykmentin pääkatselmusrullat ja palkkaluettelot 1731-1770.

Kansallisarkisto: Digitoidut kirkonarkistot. http://digi.narc.fi/digi/

van de Pas, Leo: Genealogics. www.genealogics.org

The Peerage: http://www.thepeerage.com/index.htm

The Scots Peerage: https://archive.org/details/scotspeeragefoun03pauluoft/page/87/mode/1up

Ramsay, Jully: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden, 1909-1916

Sjöström, Mikael: Valokuvia Myrskylän kirkon aatelisvaakunoista.

Suomen sukuhistoriallinen yhdistys: Digitoidut kirkonarkistot. http://www.sukuhistoria.fi/

Söderström, Eric: Translitteroitu Forbes perheraamattu. Genos 28/1957.

Vuorela, Juha: Skotit Pernajassa. http://juhansuku.blogspot.fi/2009/01/skotit-pernajassa.html

Åström, Sven-Erik: “Tait of Pirn”-sägnen i socialhistorisk belysning. Historiska och litteraturhistoriska studier 40.


 

keskiviikko 8. heinäkuuta 2020

Ebba-rouvan avioero


Käräjöintiä

   Sysmäläisen kapteeni Adam Tandefeltin 18-vuotias tytär Ebba Maria Tandefelt vihittiin vuonna 1748 kenttävääpeli Johan Wrangelin kanssa (myöh. vänrikki). Kahden avioliittovuoden jälkeen Wrangel epäili vaimonsa eksyneen eräissä Kuhmoisissa joulukuussa 1750 pidetyissä häissä furiiri Carl Gestrinin sänkyyn. Ebba-rouva puolestaan ei suostunut palaamaan miehensä luokse, ennen kuin hänet todettaisiin syyttömäksi. Aviorikos- ja asumuserojuttua käsiteltiin Sysmän ja Padasjoen käräjillä kolmeen otteeseen. Talvikäräjillä 1754 pariskunta koruttomasti ja kiertelemättä kertoi, että heidän avioliittonsa oli alusta alkaen ollut täysin epäonnistunut ja onneton. Saman katon alla asuminen oli kerta kaikkiaan mahdotonta. Niinpä puolisot ilmoittivat anoneensa hänen Kuninkaalliselta Majesteetiltaan avioliittonsa purkua. Samalla he ilmoittivat lopettavansa kaiken käräjöinnin toisiaan vastaan. Wrangelin välit vaimonsa kanssa menivät siis kokonaan poikki, mutta anopin kanssa riitely tuossa vaiheessa vielä jatkui. Anoppi nimittäin syytti vävyään kunnioituksen puutteesta. Toisaalta myös Wrangel syytti anoppia solvaamisesta.

   Avioeroanomus oli ennen kuninkaalle luovuttamista kuitenkin käsiteltävä korkeammissa oikeusasteissa ja siitä oli saatava myös kirkon kannanotto. Seuraavaksi kihlakunnanoikeus määräsi pariskunnan maksamaan sakkoa ja papit yrittivät kaikin keinoin saada osapuolet sopimaan erimielisyytensä. Porvoon tuomiokapitulin kehotuksesta heidän puolesta rukoiltiin esirukouksia, mutta sopua ei vain syntynyt.

   ”... heidän yhteiselonsa ei voisi olla muuta kuin onnetonta ja heidän elämänsä perustuisi ennemminkin Helvettiin kuin Jumalan valtakuntaan. Wrangel sanoi, ettei hänellä ole vaimoansa vastaan muuta kuin se, että tämä rakastaa hyvin vapaata elämäntyyliä. Ei hän voi kuitenkaan vaimoaan mistään kunniattomuudesta moittia, vaikka hänellä on aivan liian monta serkkua ja sukulaista, joitten kanssa hän mielellään seurustelee ja makaa siskonpetillä ja pitää luonaan useita viikkoja eikä kuuntele muitten ohjeita tuollaisen elämäntyylin lopettamisesta.” (Porvoon tuomiokapitulin pöytäkirja 25.5.1757)

   Ebba Maria puolestaan kielsi väitteiden todenperäisyyden ja sanoi lisäksi, ettei hänellä ollut mitään erityisiä syytöksiä, joita hän olisi voinut esittää miestään vastaan. Hän tunsi kuitenkin niin suurta vastenmielisyyttä ja kauhua tätä kohtaan, että jo pelkkä aviomiehensä näkeminen sai hänessä aikaan inhon väristyksiä eikä hän pysty kuvittelemaankaan suurempaa onnettomuutta kuin se, että hän jäisi edelleen avioliiton sitein sidotuksi puolisoonsa. Molemmat pyysivät siksi, että tuomiokapituli puoltaisi heidän eroanomustaan. Kun oli käynyt selväksi, ettei pariskunta voinut mitenkään jatkaa avioelämäänsä, hyväksyi kuningas eroanomuksen ja Porvoon tuomiokapituli antoi molemmille osapuolille 17.2.1759 päivätyn erokirjan.


Kuka oli luutnantti Stuart?

   Ebba Tandefelt oli yksi mummoni sukupuun esivanhemmista, mutta sen sijaan hänen puolisonsa Johan Wrangel ei ollut; heidän avioliittonsa oli lapseton. Mutta Ebba-rouva synnyttikin aviottoman tyttären avioeroanomuksen ollessa vielä käsiteltävänä. Tästä tyttärestä jatkuu mummooni johtava jälkeläislinja.
Sysmässä aviottomina syntyneitten luetteloon on jäänyt erikoinen merkintä 14.11.1758:


  Novembris 14:16: Friederica Gustava. Moder fru Ebba Maria 
Tandefeldt, fadern föregifwes wara Herr
Lieutenant                   Stuvart.
   Siis Frederika Gustavan ”isän ilmoitetaan olevan Herra Luutnantti Stuvart”. Isän sotilasarvon ja sukunimen väliin kirjoittaja on jättänyt pitkän tyhjän välin ikään kuin myöhemmin lisättävää etunimeä varten. Sitä ei kuitenkaan koskaan ole kirjoitettu ja niin luutnantti Stuartin henkilöllisyys on jäänyt arvoitukseksi. Frederika Gustava käytti loppuelämänsä ajan äitinsä puolison sukunimeä Wrangel ehkä siksi, että tyttären syntymän aikana äidin avioliitto oli vielä virallisesti voimassa.

   Pitääkö kirkonkirjan merkintä paikkansa ja jos pitää, niin kuka tämä luutnantti Stuart oli? Suomessa ei tuohon aikaan asunut Stuart-nimisiä eikä suomalaisten joukko-osastojen katselmusasiakirjoistakaan löydy Stuart-nimistä upseeria. Ruotsissa sen sijaan löytyy laaja Stuart-suku, jonka miehet olivat enimmäkseen upseereja. Suku on kuitenkin niin laaja, että ikänsä ja sotilasarvonsa puolesta sopivia ehdokkaita löytyy peräti neljä miestä. Heistä kolme oli lisäksi vielä nuoria naimattomia luutnantteja. Vaikkei sitä voikaan kirjallisilla lähteillä todistaa, pidän selvänä, että Frederika Wrangelin biologisesta isästä mummoni esivanhempainlinja jatkuu Ruotsin Stuart-sukuun. Jos näin on, niin tätä esivanhempainlinjaa voidaan jatkaa edelleen Skotlantiin, koska koko Ruotsin Stuart-suku polveutuu sieltä vuonna 1565 tulleesta Hans Stuartista.

Adelsvapen Stuart, Sveriges Riddarhus
-------------------------------------
Tämän tarinan päähenkilöstä mummooni johtava sukupuun oksa:

I Ebba Tandefelt 1730-1803 - NN Stuart

II Frederica Wrangel 1758-1825 ∞ Thomas Neovius 1756-1806

III Johan Neovius 1787-1833 ∞ Gustava Burgman 1802-1884

IV Edvard Neovius 1823-1888 ∞ Elise Krogius 1829-1904

V Lars Neovius 1850-1916 ∞ Anna von Törne 1853-1933

VI Aino Neovius 1876-1945 ∞ Arthur Hjelt 1868-1931

----------------------------
Lähteitä:

Juvelius, Einar: Sysmän historia I-II
Kolehmainen, Otto: Kertomuksia Hartolan entisyydestä.
Möller, Sylvi: Hartolan Koskipää v.1791. Eripainos: Kotiseutu, no4. 1951. Hartola.
Nieminen JK (2020) Asumus- ja avioero. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 7.7.2020.
Stjernvall-Järvi, Birgitta: Kartanoelämää Itä-Hämeessä. 2009
Witting, Bo: Ett skilsmässomål i Sysmä på 1750-talet. Genos 1941