Ebba-rouvan avioero

Käräjöintiä

   Sysmäläisen kapteeni Adam Tandefeltin 18-vuotias tytär Ebba Maria Tandefelt vihittiin vuonna 1748 kenttävääpeli Johan Wrangelin kanssa (myöh. vänrikki). Kahden avioliittovuoden jälkeen Wrangel epäili vaimonsa eksyneen eräissä Kuhmoisissa joulukuussa 1750 pidetyissä häissä furiiri Carl Gestrinin sänkyyn. Ebba-rouva puolestaan ei suostunut palaamaan miehensä luokse, ennen kuin hänet todettaisiin syyttömäksi. Aviorikos- ja asumuserojuttua käsiteltiin Sysmän ja Padasjoen käräjillä kolmeen otteeseen. Talvikäräjillä 1754 pariskunta koruttomasti ja kiertelemättä kertoi, että heidän avioliittonsa oli alusta alkaen ollut täysin epäonnistunut ja onneton. Saman katon alla asuminen oli kerta kaikkiaan mahdotonta. Niinpä puolisot ilmoittivat anoneensa hänen Kuninkaalliselta Majesteetiltaan avioliittonsa purkua. Samalla he ilmoittivat lopettavansa kaiken käräjöinnin toisiaan vastaan. Wrangelin välit vaimonsa kanssa menivät siis kokonaan poikki, mutta anopin kanssa riitely tuossa vaiheessa vielä jatkui. Anoppi nimittäin syytti vävyään kunnioituksen puutteesta. Toisaalta myös Wrangel syytti anoppia solvaamisesta.

   Avioeroanomus oli ennen kuninkaalle luovuttamista kuitenkin käsiteltävä korkeammissa oikeusasteissa ja siitä oli saatava myös kirkon kannanotto. Seuraavaksi kihlakunnanoikeus määräsi pariskunnan maksamaan sakkoa ja papit yrittivät kaikin keinoin saada osapuolet sopimaan erimielisyytensä. Porvoon tuomiokapitulin kehotuksesta heidän puolesta rukoiltiin esirukouksia, mutta sopua ei vain syntynyt.

   ”... heidän yhteiselonsa ei voisi olla muuta kuin onnetonta ja heidän elämänsä perustuisi ennemminkin Helvettiin kuin Jumalan valtakuntaan. Wrangel sanoi, ettei hänellä ole vaimoansa vastaan muuta kuin se, että tämä rakastaa hyvin vapaata elämäntyyliä. Ei hän voi kuitenkaan vaimoaan mistään kunniattomuudesta moittia, vaikka hänellä on aivan liian monta serkkua ja sukulaista, joitten kanssa hän mielellään seurustelee ja makaa siskonpetillä ja pitää luonaan useita viikkoja eikä kuuntele muitten ohjeita tuollaisen elämäntyylin lopettamisesta.” (Porvoon tuomiokapitulin pöytäkirja 25.5.1757)

   Ebba Maria puolestaan kielsi väitteiden todenperäisyyden ja sanoi lisäksi, ettei hänellä ollut mitään erityisiä syytöksiä, joita hän olisi voinut esittää miestään vastaan. Hän tunsi kuitenkin niin suurta vastenmielisyyttä ja kauhua tätä kohtaan, että jo pelkkä aviomiehensä näkeminen sai hänessä aikaan inhon väristyksiä eikä hän pysty kuvittelemaankaan suurempaa onnettomuutta kuin se, että hän jäisi edelleen avioliiton sitein sidotuksi puolisoonsa. Molemmat pyysivät siksi, että tuomiokapituli puoltaisi heidän eroanomustaan. Kun oli käynyt selväksi, ettei pariskunta voinut mitenkään jatkaa avioelämäänsä, hyväksyi kuningas eroanomuksen ja Porvoon tuomiokapituli antoi molemmille osapuolille 17.2.1759 päivätyn erokirjan.


Kuka oli luutnantti Stuart?

   Ebba Tandefelt oli yksi mummoni sukupuun esivanhemmista, mutta sen sijaan hänen puolisonsa Johan Wrangel ei ollut; heidän avioliittonsa oli lapseton. Mutta Ebba-rouva synnyttikin aviottoman tyttären avioeroanomuksen ollessa vielä käsiteltävänä. Tästä tyttärestä jatkuu mummooni johtava jälkeläislinja. Sysmässä aviottomina syntyneitten luetteloon on jäänyt erikoinen merkintä 14.11.1758:

  Novembris 14:16: Friederica Gustava. Moder fru Ebba Maria 

Tandefeldt, fadern föregifwes wara Herr

Lieutenant                   Stuvart.

   Siis Frederika Gustavan ”isän ilmoitetaan olevan Herra Luutnantti Stuvart”. Isän sotilasarvon ja sukunimen väliin kirjoittaja on jättänyt pitkän tyhjän välin ikään kuin myöhemmin lisättävää etunimeä varten. Sitä ei kuitenkaan koskaan ole kirjoitettu ja niin luutnantti Stuartin henkilöllisyys on jäänyt arvoitukseksi. Frederika Gustava käytti loppuelämänsä ajan äitinsä puolison sukunimeä Wrangel ehkä siksi, että tyttären syntymän aikana äidin avioliitto oli vielä virallisesti voimassa.

   Pitääkö kirkonkirjan merkintä paikkansa ja jos pitää, niin kuka tämä luutnantti Stuart oli? Suomessa ei tuohon aikaan asunut Stuart-nimisiä eikä suomalaisten joukko-osastojen katselmusasiakirjoistakaan löydy Stuart-nimistä upseeria. Ruotsissa sen sijaan löytyy laaja Stuart-suku, jonka miehet olivat enimmäkseen upseereja. Suku on kuitenkin niin laaja, että ikänsä ja sotilasarvonsa puolesta sopivia ehdokkaita löytyy peräti neljä miestä. Heistä kolme oli lisäksi vielä nuoria naimattomia luutnantteja. Vaikkei sitä voikaan kirjallisilla lähteillä todistaa, pidän selvänä, että Frederika Wrangelin biologisesta isästä mummoni esivanhempainlinja jatkuu Ruotsin Stuart-sukuun. Jos näin on, niin tätä esivanhempainlinjaa voidaan jatkaa edelleen Skotlantiin, koska koko Ruotsin Stuart-suku polveutuu sieltä vuonna 1565 tulleesta Hans Stuartista.

Adelsvapen Stuart, Sveriges Riddarhus

-------------------------------------
Tämän tarinan päähenkilöstä mummooni johtava sukupuun oksa:

I Ebba Tandefelt 1730-1803 - NN Stuart

II Frederica Wrangel 1758-1825 ∞ Thomas Neovius 1756-1806

III Johan Neovius 1787-1833 ∞ Gustava Burgman 1802-1884

IV Edvard Neovius 1823-1888 ∞ Elise Krogius 1829-1904

V Lars Neovius 1850-1916 ∞ Anna von Törne 1853-1933

VI Aino Neovius 1876-1945 ∞ Arthur Hjelt 1868-1931

----------------------------
Lähteitä:

Juvelius, Einar: Sysmän historia I-II
Kolehmainen, Otto: Kertomuksia Hartolan entisyydestä.
Möller, Sylvi: Hartolan Koskipää v.1791. Eripainos: Kotiseutu, no4. 1951. Hartola.

Nieminen JK (2020) Asumus- ja avioero. Blogikirjoitus osoitteessa jknieminen.vuodatus.net, luettu 7.7.2020.

Stjernvall-Järvi, Birgitta: Kartanoelämää Itä-Hämeessä. 2009
Witting, Bo: Ett skilsmässomål i Sysmä på 1750-talet. Genos 1941