Sysmäläinen

   Ylläolevassa kuvassa Sirkka Sari ja Olavi Reimas esittävät mummoni 1600-luvulla eläneitä esivanhempia Brita Ekestubbea ja Arvid Tandefeltia. Jalmari Finne kirjoitti vuonna 1910 hupaisan historiaromaanin Sysmäläinen, joka sovitettiin myös näytelmäksi ja vuonna 1938 elokuvaksi (ks. täältä).


Hammasvammoja

   Sysmän Rapalasta kotoisin ollut Arvid Henriksson kuului kahden hevosen vänrikkinä Henrik Månssonin lippueeseen vuonna 1614. Arvid soti Venäjällä ja Liivinmaalla sekä sen jälkeen 30-vuotisessa sodassa Saksassa ja kohosi ratsumestariksi Uudenmaan ja Hämeen ratsuväkirykmentissä. Hän oli hakkapeliitta jos kuka. 

   Leipzigin taistelussa heinäkuussa 1631 Arvid Henrikssonin suuhun osui luoti ja hän menetti kolme hammastaan. Vuotta myöhemmin Lützenissä häneen suuhunsa osui taas luoti, joka tällä kertaa takertui kurkkuun. Vuosien ajan luoti aiheutti kovia tuskia, mutta välskärit eivät pystyneet poistamaan sitä. Vasta vuonna 1640 helpotti, kun Arvidin veljen puoliso Brita Sigfridsdotter onnistui poistamaan luodin.

   Vuonna 1650 kuningatar Kristiina palkitsi Arvid Henrikssonin sota-ansiot aateloimalla hänet ja lahjoittamalla hänelle läänityksen. Arvid otti aatelisnimekseen Tandefelt taistelukentille jääneitten hampaittensa mukaan. Aatelisvaakuna noudatti samaa tyyliä; vaakunan yläkenttään on kuvattu kolme hammasta ja alempaan kolme luotia. Läänityksensä ansiosta Arvid Tandefelt nousi veroista vapaaseen luokkaan eli rälssiin. Hän sai läänitysalueensa tulot itselleen joutumatta maksamaan kruunulle veroa. Rälssisäterin eli asuinkartanonsa hän rakennutti itselleen melko lähelle Sysmän kirkkoa Voipalan kylään. Sieltä oli Päijännettä pitkin suhteellisen lyhyt matka hänen lapsuudenkotiinsa Rapalaan, jossa hänen veljensä asui perheineen.

   Vasta-aateloitu Arvid Tandefelt joutui kerran suukopuun toisen aatelismiehen, Aleksander Reidin kanssa ja kunniaansa puolustaakseen vaati tätä kanssaan ulos miekan mittelöön. Muut paikalla olevat pääsivät kuitenkin väliin ja miehet palasivat sovinnossa takaisin sisälle. Reidin alettua kuitenkin uudestaan haastaa riitaa hyökkäsi Tandefelt hänen kimppuunsa. Siinä rytäkässä hänen peukalonsa sattui menemään Reidin suuhun, jolloin tämä vimmastuksissaan puri peukalon poikki sellaisella voimalla, että menetti itse kaksi hammasta.

   Arvid Tandefelt oli 1630-luvulla solminut avioliiton Brita Ekestubben kanssa. Everstiluutnantti Henrik Ekestubbe ja hänen vaimonsa järjestivät häät todennäköisesti Olkkalan säterissä Vihdissä, mistä morsian oli kotoisin. Henrik Ekestubbe oli vuonna 1621 ollut mukana valtaamassa Riikaa ja kun Kustaa II Aadolf 1630-luvun alussa hyökkäsi Saksaan uskonveljiään puolustamaan, oli hänenkin lähdettävä sotaan mukaan. Arvid Tandefelt soti samoilla taistelukentillä, joten nämä kaksi hakkapeliittaa ovat hyvinkin voineet niinä aikoina sopia avioliitosta, joka liittäisi kaksi mahtisukua toisiinsa.

   Arvid ja Brita ehtivät asua uudessa kartanossaan, Hovilassa vain muutaman vuoden, sillä Kaarle X Kustaan päätettyä hyökätä Puolaan joutui Brita hyvästelemään sotaan lähtevän aviomiehensä. Tältä sotaretkeltä Arvid Tandefelt ei enää palannut, sillä hän kaatui vuonna 1656 käydyssä taistelussa Puolassa. Leskeksi jäätyään Brita meni naimisiin luutnantti David Reidin kanssa, joka oli aikoinaan purrut poikki Britan edellisen puolison peukalon. Jäätyään toistamiseen leskeksi Brita eli Hovilassa vielä viisi vuotta. Viimeisen leposijansa hän sai Sysmän kirkon lattian alla, jonne hänet maaliskuussa 1695 haudattiin.

---------------------------------------

Tämän tarinan päähenkilöistä mummooni johtava sukupuun oksa:

I Arvid Tandefelt n.1590-1656 ∞ Brita Ekestubbe n.1615-1695

II Johan Tandefelt 1640-1712 ∞ Margareta Silverbögel -1727

III Adam Tandefelt 1683-1742 ∞ Christina Gripenberg 1693-1755 

IV Ebba Tandefelt 1730-1803 - NN Stuart

V Frederica Wrangel 1758-1825 ∞ Thomas Neovius 1756-1806

VI Johan Neovius 1787-1833 ∞ Gustava Burgman 1802-1884

VII Edvard Neovius 1823-1888 ∞ Elise Krogius 1829-1904

VIII Lars Neovius 1850-1916 ∞ Anna von Törne 1853-1933

IX Aino Neovius 1876-1945 ∞ Arthur Hjelt 1868-1931