Kuvassa näkyvä makuukamari sijaitsee Kalmarin linnassa Eerik XIV:n vastaanottosalin vieressä. Museoväki on sisustanut sen 1500-luvun ylhäisön tyyliin. Seinällä näkyy Eerik XIV:n muotokuva (maalannut Domenicus Verwilt). Kamari on nimetty sen käyttäjän Agda Persdotterin mukaan Agdan kamariksi (Agdakammaren). Mummoni on eräs Agdan jälkeläisistä 13 sukupolven päässä (ks. alla).
Vaikka Agda Persdotteria ei kouluhistoriassa mainitakaan, niin hän oli kuitenkin keskeinen henkilö kymmenen vuoden aikaisissa tapahtumissa 1558-68 Ruotsin hovissa. En tiedä onko tapahtumista kirjoitettu näytelmää, mutta sellaisen voisi hyvin kirjoittaa pelkästään historiallisiin faktoihin perustuen.
Pääosissa:
Eerik ...... kruununprinssi Erik Gustafsson Vasa, Ruotsin kuningas Eerik XIV 1560-68
Agda ...... Agda Persdotter, Eerikin frilla, Joakim Flemingin puoliso
Joakim .. Joakim Fleming, kamarijunkkari, Suomen käskynhaltija Klaus Flemingin veli
Kaarina .. Kaarina Maununtytär, Eerikin frilla ja puoliso, Ruotsin kuningatar 1568
Tapahtumapaikat: Kalmarin linna ja Tukholman Tre Kronor -linna.
Agda-frilla
Herttua-aikanaan vuonna 1558 Eerik siirsi hovinsa Kalmarin linnaan mukanaan ”frillansa” Agda Persdotter. Sanalle frilla on vaikea löytää oikeata ilmaisua suomenkielestä, joten jätän sen kääntämättä. Keskiajalla ja vielä 1500-luvulla oli yleistä, että ruhtinaat ennen avioliittoaan elivät avioliitonomaisessa suhteessa frillansa kanssa. Silloin frilloilla oli tiettyjä laillisia oikeuksia, he olivat sosiaalisesti hyväksyttyjä ja arvostettuja naisia. Ruhtinaan avioiduttua hänen oli turvattava frillan toimeentulo; se tapahtui yleensä maaomaisuutta lahjoittamalla. Tässä suhteessa frillojen asema oli ainutlaatuinen; heidän lisäkseen naisista vain lesket ja abbedissat saattoivat hallita maaomaisuutta. Lain mukaan ruhtinaan oli myös turvattava tällaisesta suhteesta syntyneitten lastensa toimeentulo; heillä oli oikeus tiettyyn perintöosaan isänsä jäämistöstä. Uskonpuhdistuksen jälkeen kirkon vaikutuksesta frillat vähitellen hävisivät ruhtinaitten hoveista ja tilalle tulivat vähemmän julkiset rakastajattaret vähemmin oikeuksin.
Agda Persdotter oli ilmeisesti suomalaisperäisen raatimies Peder Klemetssonin tytär. Lapsuuskoti sijaitsi Tukholmassa Pyhän Nikolauksen portilla (lähellä Slussenia), jonka takia Agda tunnettiin myös nimellä ”Agda i Porten”. Kauneutensa ja ilmeisen miellyttävän persoonallisuutensa takia Agdalla oli myös toinen lisänimi ”Charitas” (rakkaus). Agda oli kruununprinssi Eerikin ensimmäinen ”frilla” ja heidän ensimmäinen yhteinen lapsensa Virginia Eriksdotter syntyi 1. tammikuuta 1559 Kalmarissa.
Samoihin aikoihin, Eerikin ollessa vielä kruunuprinssi, oli aloitettu hänen puolisonsa ja tulevan kuningattaren haku. Juhana-veli matkusti Englantiin välittämään Eerikin kosinnan kuningatar Elisabet I:lle. Tuloksena oli käytännössä rukkaset; Elisabet vaati Eerikin saapuvan esittämään kosintansa henkilökohtaisesti. Asia edistyi sen verran, että Eerik matkusti Tukholman Tre Kronor-linnaan matkaa valmistellakseen. Agda oli tietysti mukana ja siellä syntyi heidän toinen tyttärensä Constantia Eriksdotter 13. päivänä kesäkuuta 1560. Englannin matka ei kuitenkaan toteutunut kuningas Kustaa Vaasan kuoltua syyskuussa.
Vaikka Agda Persdotteria ei kouluhistoriassa mainitakaan, niin hän oli kuitenkin keskeinen henkilö kymmenen vuoden aikaisissa tapahtumissa 1558-68 Ruotsin hovissa. En tiedä onko tapahtumista kirjoitettu näytelmää, mutta sellaisen voisi hyvin kirjoittaa pelkästään historiallisiin faktoihin perustuen.
Pääosissa:
Eerik ...... kruununprinssi Erik Gustafsson Vasa, Ruotsin kuningas Eerik XIV 1560-68
Agda ...... Agda Persdotter, Eerikin frilla, Joakim Flemingin puoliso
Joakim .. Joakim Fleming, kamarijunkkari, Suomen käskynhaltija Klaus Flemingin veli
Kaarina .. Kaarina Maununtytär, Eerikin frilla ja puoliso, Ruotsin kuningatar 1568
Tapahtumapaikat: Kalmarin linna ja Tukholman Tre Kronor -linna.
 |
| Kalmar Slott |
Agda-frilla
Herttua-aikanaan vuonna 1558 Eerik siirsi hovinsa Kalmarin linnaan mukanaan ”frillansa” Agda Persdotter. Sanalle frilla on vaikea löytää oikeata ilmaisua suomenkielestä, joten jätän sen kääntämättä. Keskiajalla ja vielä 1500-luvulla oli yleistä, että ruhtinaat ennen avioliittoaan elivät avioliitonomaisessa suhteessa frillansa kanssa. Silloin frilloilla oli tiettyjä laillisia oikeuksia, he olivat sosiaalisesti hyväksyttyjä ja arvostettuja naisia. Ruhtinaan avioiduttua hänen oli turvattava frillan toimeentulo; se tapahtui yleensä maaomaisuutta lahjoittamalla. Tässä suhteessa frillojen asema oli ainutlaatuinen; heidän lisäkseen naisista vain lesket ja abbedissat saattoivat hallita maaomaisuutta. Lain mukaan ruhtinaan oli myös turvattava tällaisesta suhteesta syntyneitten lastensa toimeentulo; heillä oli oikeus tiettyyn perintöosaan isänsä jäämistöstä. Uskonpuhdistuksen jälkeen kirkon vaikutuksesta frillat vähitellen hävisivät ruhtinaitten hoveista ja tilalle tulivat vähemmän julkiset rakastajattaret vähemmin oikeuksin.
Agda Persdotter oli ilmeisesti suomalaisperäisen raatimies Peder Klemetssonin tytär. Lapsuuskoti sijaitsi Tukholmassa Pyhän Nikolauksen portilla (lähellä Slussenia), jonka takia Agda tunnettiin myös nimellä ”Agda i Porten”. Kauneutensa ja ilmeisen miellyttävän persoonallisuutensa takia Agdalla oli myös toinen lisänimi ”Charitas” (rakkaus). Agda oli kruununprinssi Eerikin ensimmäinen ”frilla” ja heidän ensimmäinen yhteinen lapsensa Virginia Eriksdotter syntyi 1. tammikuuta 1559 Kalmarissa.
Samoihin aikoihin, Eerikin ollessa vielä kruunuprinssi, oli aloitettu hänen puolisonsa ja tulevan kuningattaren haku. Juhana-veli matkusti Englantiin välittämään Eerikin kosinnan kuningatar Elisabet I:lle. Tuloksena oli käytännössä rukkaset; Elisabet vaati Eerikin saapuvan esittämään kosintansa henkilökohtaisesti. Asia edistyi sen verran, että Eerik matkusti Tukholman Tre Kronor-linnaan matkaa valmistellakseen. Agda oli tietysti mukana ja siellä syntyi heidän toinen tyttärensä Constantia Eriksdotter 13. päivänä kesäkuuta 1560. Englannin matka ei kuitenkaan toteutunut kuningas Kustaa Vaasan kuoltua syyskuussa.
 |
| Tre Kronor |
Agda-rouva
Yleensä kun prinssit suunnittelivat tulevan kuningattarensa kosintaa, tapoihin kuului suhteen lopettaminen frillan kanssa ja näin Eerik XIV:kin toimi - aluksi. Agda sai ensi alkuun toimeentulonsa turvaamiseksi Eknaholmin kartanon sekä verovapaita maatiloja. Sen jälkeen Eerik järjesti Agdalle puolison hovistaan; kamarijunkkari Joakim Fleming ja Agda Persdotter vihittiin syyskuussa 1561. Joakim omisti jo entuudestaan mm. perintönä saamansa Kuitian linnan Paraisilla ja sai nyt lisäksi puolisonsa huomenlahjana uutta maaomaisuutta Ruotsista. Perintöongelmien välttämiseksi Eerikin ja Agdan 1- ja 2-vuotiaat tyttäret oli ennen vihkimistä annettu kuninkaan sisaren Cecilian holhoukseen. Kaikki järjestelyt eivät tapahtuneet sovussa, sillä Eerik antoi Cecilialle luvan käyttää voimakeinoja ja kaikkia tarpeellisiksi katsomiaan tapoja tyttärien riistämiseksi Agdalta.
Joakim Fleming ja Agda Persdotter saivat heti vihkimistä seuraavana vuonna 1562 tyttären, Annan. Hän jäikin heidän parivuotisen avioliittonsa ainoaksi yhteiseksi lapseksi. Anna Flemingistä jatkuu siis mummooni johtava jälkeläislinja. Anna Flemingin elämä oli hyvin tapahtumarikas, siitä on Santeri Ivalo kirjoittanut historiallisen romaanin vuonna 1898.
Agda-leskestä tulee jälleen frilla
Vuonna 1563 Eerik XIV lähetti 29-vuotiaan Joakim Flemingin Liivinmaalle, jossa oli alkanut ns. Pohjoismainen seitsenvuotinen sota. Sen jälkeen Joakimin vaiheista ei tiedetä mitään. Agdan jäätyä leskeksi suhde Eerik-kuninkaaseen alkoi ilmeisesti uudelleen. Eerik XIV:n kolmas avioton lapsi Lucretia Eriksdotter syntyi vuonna 1564 ja vaikkei siitä olekaan todisteita, niin yleisesti arvellaan äidin olleen Agda Persdotter. Tätä ei hovissa eikä varsinkaan Flemingin suvussa enää katsottu hyvällä. Joka tapauksessa kestettyään korkeintaan vuoden Erikin suhde Agdaan ja muihin mahdollisiin frilloihin päättyi, sillä vuonna 1565 heidän paikkansa otti 15-vuotias Kaarina Maununtytär, Eerikin tuleva puoliso ja kuningatar.
Agda Persdotterin myöhemmistä vaiheista ei ole muuta tietoa kuin, että hän mahdollisesti solmi vielä uuden avioliiton. Sitä ennen pieni Anna-tyttö ja hänen merkittävä maaomaisuutensa Suomessa ja Ruotsissa oli annettu hänen setänsä Klaus Flemingin holhoukseen. Käytännössä Anna vietti kuitenkin lapsuutensa tätinsä Filippa Flemingin siipien suojissa Yläneen kartanossa. Agda ei siis itse saanut kasvattaa ketään neljästä tyttärestään kolmea vuotta vanhemmaksi, sitä ennen kolme hänen tyttäristään otettiin Vaasa-sukuun ja yksi Fleming-sukuun. Suvut pitivät tyttäristä kyllä hyvää huolta ja he solmivat kukin aikanaan korkeasäätyiset avioliitot.
-------------------------------------------
Tämän tarinan päähenkilöstä mummooni johtava sukupuun oksa:
I Agda Persdotter ∞ Joakim Fleming 1534-1563
II Anna Fleming 1562-1608 (?) ∞ Hieronymus Birckholtz sr.
III Hieronymus Birckholtz jr. 1595-1639 ∞ Hebla Ållongren
IV Ingeborg Birckholtz 1621-1674 ∞ Johan Giös sr.
V Johan Giös jr. 1647-1697 ∞ Sofia Ille
VI Carl Giös 1676-1717 ∞ Sofia Klingspor
VII Beata Giös 1715-1764 ∞ Carl Numers
VIII Adolf Numers 1745-1809 ∞ Agneta Munck af Fulkila
IX Jakob von Numers 1778-1842 ∞ Beata Segersteen
X Amalia von Numers 1807-1900 ∞ Lars Krogius
XI Elise Krogius 1829-1904 ∞ Edvard Neovius
XII Lars Neovius 1850-1916 ∞ Anna von Törne
XIII Aino Neovius 1876-1945 ∞ Arthur Hjelt
------------------------------------------
Lahtinen, Anu: Järki ja tunteet 1500-luvun avioliittomarkkinoilla, Tieteessä tapahtuu 5/2006
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti